Olen tässä seuraillut blogipostaustani varten hiukan ihmisten kävelytyylejä.
Itsehän tuossa joitakin vuosia sitten niin sanotusti opettelin kävelemään uudelleen Fysio & Fitness Tampereen fysioterapeutti Kati Mäntylän komennosta. Minulla oli kaikenmoista selkäongelmaa, ristiselkäkipuja ym. Tuolloin ei ollut vielä tiedossa niskani välilevyvaurio.
Katin kanssa käytiin läpi jalan asento kävellessä, yhtä jalkaa kerrallaan vain ulkoilutettiin juoksumatolla. Opettelin aktivoimaan pakarani kävellessä. Opettelin myös laittamaan jalkateräni ulkosyrjän kohtisuoraksi, eli ns. ”kynäasentoon” jalat. Eli jos käännät vähänkin jalkaterää ulospäin, leikkuri leikkaa pikkuvarpaan poikki. Toimi 😀 Tosin varvasleikkuri sentään oli kuviteltu. Nyt vuosia myöhemmin kiitän suuresti tätä, koska ristiselkä- ja polvivaivani ovat poistuneet oikeastaan kokonaan.
Mieti, miten paljon ihminen viettää aikaa päivässä kävellessä? Seistessä? Eikö olisi tärkeää miettiä, missä asennossa vartalo ja jalat ovat tuolloin? Onko hyvällä treenitekniikalla väliä, jos kävelet miten sattuu? Aiheuttaako huono kävelytekniikka myöhemmin nivelkulumia esim lonkkiin, polviin, nikamiin? Johtuuko osittain omakin yliliikkuvuudesta ja kontrolloimattomuudesta syntynyt niskani välilevyahtauma yhtenä syynä tästä?
Ihmiset kävelevät pääsääntöisesti vain jaloillaan. Eli jalat liikkuvat vartaloa liikuttavina tikkuina nivelten ja luiden varassa. Jalkaterät osoittavat suurimmalla osalla lumessa olevien kengänjälkien perusteella ulospäin ja reilusti.
Entäpä jos ottaisitkin tietoisesti kaiken arkikävelysi siten, että otat vauhtia pakarasta? Käännät hiukan ”häntää koipien väliin” ettei ristiselkä mene notkolle ja tietoisesti keskityt aktivoimaan pakarasi kävellessäsi. Mieti jalkaterien asento. Askel lähtee kantapäästä, ulkosyrjän, pikkuvarpaan kautta isovarpaaseen. Kuvittele, että kävelet kahden viivan sisällä ja jalkateräsi ulkosyrjä menee viivaa pitkin. Voin sanoa, että kivan pakaralenkin saa pelkällä kauppareissulla, jos huomioit lihastesi aktivoimisen. Helposti laiskat pakaralihakset saavat joka päivä paljon aktivaatiota ja salillakin tarttuu lihas helpommin, kun hermotusta herätellään 🙂
Minusta oli mielenkiintoista katsella ihmisten kävelemistä. Olen katsonut myös urheilevien ihmisten kävelyä, kiinnittänyt huomiota omaan kävelyyni ja huomannut, että oikeasti täytyy keskittyä aktivoimaan lihakset. Muutoin kävellään vain tikkujen varassa.
Erilaiset lihasjumit vaikuttavat toki myös tähän. Itselläni pitkään kiusannut psoas-venähdys vaikeutti pakarani aktivaatiota. Aina kävellessä vihloi oikeaan nivuseen. Monesti ergonomia paljastaa myös ne lihashuolloin tarpeet. Vartalo hakeutuu helposti väärään asentoon, jos sen on siinä helpompi olla esim. jumien vuoksi.
-Tanja
