Kisat lähestyvät ja aika paljon kuulee kuntosaleilla ja harrastajien parissa enenevässä määrin keskustelua kisoista, dieetin sujumisesta ym. Haluaisin nyt siis jakaa sen, miten oma dieettini sujuu. Kilpailin vuonna 2015 ensimmäisen kerran. Tarkoituksena oli käydä varmistamassa maaperää, että ollaanko oikeassa paikassa ja onko se tosiaan se, mistä itse nautin. Kunto oli ihan hyvä ensimmäiseen kisaan ja dieetti eteni nätisti ongelmitta. Loppuvaiheessa iski se paljon puhuttu ”pysäkillä olo”, joka on aika tunnettu kisaajien keskuudessa dieetin lopulla. Tuolloin lomailin töistä ja keräilin voimia. Ennen kisadebyyttiäni olin ollut Ramin ja Sannan valmennuksessa ehkä 1-1,5 vuotta suunnilleen. Siitä oli hyvä lähteä survomaan eteenpäin.
Mikäs tilanne on nyt verrattuna edelliseen dieettiin? Treenivuosia on kolme lisää ja sinä aikana on sattunut lihasten rakentamisen lisäksi myös inhottavia onnettomuuksiakin, jotka ovat muuttaneet hiukan suuntaa treenitekniikoiden suhteen. Hidastaneetkin kaiketi jonkin verran kehitystä. Kaloreita nosteltiin pikkuhiljaa aika reiluun määrään tuon kolmen vuoden aikana, parhaimmillaan päiväkalorit taisivat paukkua 6000kcal tietämillä, jos oikein muistan. Tuolloin tein kolmivuorotyötä, painottuen aika paljon yövuoroihin. Työ oli hektistä ja ruuan, treenien ja muun vapaa-ajan kanssa joutui tasapainotella aika paljon. En sitä oikeastaan tuolloin edes käsittänyt, miten paljon se veikin energiaa. Silloin mielestäni olin kovinkin rento 😀 Painoa kertyi hyvin, lihasmassan lisäksi oli melko tuhti offikunto. Läsää kulki pyrstössä mukana hyvin lämmittämässä, rasvaprosentin ollessa kuitenkin naiselle normaali, suunnilleen 18. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä ja vartalotyypillä on se oma tyypillinen, luontainen rasvaprosentti. Tämä ei siis mitenkään perustu mihinkään ammatilliseen, tai muuhunkaan väittämään, vain omaan mielipiteeseeni. Saa kritisoida 😉
Kisat suunniteltiin syksylle 2018. Rami suunnitteli kevyttä välidieettiä ennen joulua 2017, joka toteutettiin. Samoihin aikoihin oma työni vaihtui säännölliseen päivätyöhön ja sain nukkua kaikki yöt rauhassa. Ateriarytmi säännöllistyi, ulkoiset stressitekijät vähenivät siltä osin. Toki harmiksi tuli pysyvä, mutta onneksi lievä fyysinen sairastuminen ja äkillinen elämän muutos, joka aiheutti pitkään ankraa stressiä ja huolta tulevasta.
Välidieetti oli hyvä, rasvaprosentit saatiin laskettua sen verran alas, että olisi kivempi lähteä aikanaan sitten kisadieetille keväämmällä. Kalorit nosteltiin lähestulkoon samalle tasolle, mitä ne olivat olleet korkeimmillaan. Vuorotyön vaihtuminen päivätyöhön saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että aineenvaihdunta sai buustia tässä kohden. Kalorit olivat samat, mutta painoni ja rasvaprosenttini olivat romahtaneet ja energiatasot paljon paremmat. Isompi, ajan kanssa kerätty lihasmassa toki auttaa myös rasvan palamisessa. Dieetille oli helppo lähteä ja nyt heinäkuun alussa kaloreitani on tiputeltu kaksi kertaa nimellisesti. Joka treenipäivänä syön reippaasti hiilihydraattia. Lisäksi kerran viikossa on tankkauspäivä, jolloin syön joka aterialla julmetusti hiilaria, kokonaiskalorimäärän ollessa tuona päivänä noin 5000kcal. Lepopäivä on ainoa tärkkelyshiilariton päivä, jolloin kalorit ovat 1800kcal. Tuolloin kuitenkin syön mustikoita ja vihanneksia ehtimiseen, että ei se nyt sinänsä mikään hiilariton ole 🙂
Hyvin sujuu. Kroppa ei ole koskaan toiminut näin hyvin, nukun erittäin hyviä ja pitkiä unia. Olen rauhallinen, stressitön ja hyväntuulinen. Pidän huolen, että syön puhdasta ruokaa. Koska rasvaprosentti on tällä hetkellä matalin, mikä minulla on koskaan ollut, kroppa imee aivan kaiken ravinnon. Myös ne mahdolliset lisäaineet, eli sanon EI prosessoidulle sapuskalle ja haen Nokian Lidlistä vihanneksia, kanaa, kalaa, riisikakkuja ja puuroa. Lisäravinteina on totta kai Nutri Worksin proteiinit ja treenijuomat, koska ovat lisäaineettomia. Viimeisetkin myrkyt ja kuonat ovat poistumassa kropasta.
Monella naisella kuukautiset alkavat kenkkuilla, jos ovat ylipainoisia, tai vastaavasti liian laihoja. Myös tässä kunnossa, eli matalalla rasvaprosentilla hormonitoiminta saattaa mennä sekaisin. Kuten aikaisemmin sanoin, oma kroppani ei ole toiminut vielä näin säännöllisesti ja hyvin. Kuukautiset tulevat kellonlyömällä. Silloin syksymmällä, kun rasvaprosenttini oli minulle korkein ikinä, kuukautiseni sekoilivat hiukan. Jotkut jäivät jopa välistä ja kun ne viimein tulivat, olivat niin tuskalliset että oksetti, pyörrytti, sattui. Eikä siinä vielä kaikki, olivat myös tajuttoman runsaat. Välidieetin jälkeen, kun sain hivenen laskettua kehoni rasvan määrää, kuukautiset palasivat normaaliin uomiinsa. Tämänkin vuoksi uskallan väittää, että kullakin ihmisellä on se itselle henkilökohtaisesti koodattu, optimaalinen rasvaprosentti. Muussa tapauksessa kroppa ei toimi niin hyvin, kuin se voisi.
Kilpaurheilu ei ole koskaan terveellisin vaihtoehto, jos vedetään äärimmilleen. Olen silti sitä mieltä, että hyvän ja asiantuntevan valmentajan kanssa hommat voi tehdä kropalle ja mielelle parhaimmalla tavalla. Olen paljon toitottanut minäkin, että kisakunto ei ole pysyvä kunto. Se on vain väliaikaista ja lyhyt hetki. Se on aina jonkinlainen rasite kropalle. Näillä näkymin oma dieettini vaikuttaa sujuvan jopa niin hyvin, että ihan kun en dieetillä olisikaan… Saas nähdä miten paljon tulee maalailtua piruja seinille 😀 Toivottavasti jatkuukin näin. Tämä ei ole minulle itseni näännyttämistä. Se kuuluisa pikku nälkähän minullakin kaihertaa taukoamatta, mutta oloni on hyvä ja nälkä kertoo siitä, että aineenvaihdunta hyrrää ja kuonat palaa kropasta. En moiti nälkää, koska oloni on hyvä.
Sanottakoon tässä, että kaikki ei toimi kaikilla, siksi valmennuksen tulisi olla yksilöllistä. Jokainen ihminen on erilainen.
Tehkää myös jotain muutakin, kuin punttisalia! Itse tykkään hoitaa korvienväliä esimerkiksi suppailemalla!
Toivottelen hyvää kisapreppiä muillekin syksyllä kisaaville!
-Tanja
